Lämpöö täällä etelässä on riittäny ihan tarpeeks nää viimeset viikot, vapaapäivänäki tuntuu että vaikka makaat paikallas ja tuuletin huutaa vieressä nii hiki virtaa taukoomatta. Saatika sitten töissä... Yritä siinä sitten neljänkymmenen asteen helteessä huonolla ilmastoinnilla varustetussa ravintolassa putsata pastaa buffetista kun tuntuu että hikeä tippuu naamalta siihen linjaston päälle :D Nyt on pakko myöntää, että vaikka lämpimistä keleistä tykkäänki, niin Suomen viileempää ilmastoa on ollu viime päivinä aika kova ikävä. Viikon päästä helpottaa, ens sunnuntaina kolmen aikaan ollaan Suomessa taas!
Viimesten viikkojen aikana oon huomannu, että kaikki on jonkin verran kauhuissaan kun me lähetään Elinan kanssa ekoina täältä pois, koska se tarkottaa sitä, että buffetissa on kaks työntekijää vähemmän, eikä ole tietoa onko uusia tulossa. Elokuu on vilkkain kuukausi täällä hotellissa ja asiakkaita buffetissa alkaa jo nyt olemaan se 700, niin kahden työntekijän menetys tässä vaiheessa ei hirmu tervetullut ole. Tässä taas huomataan kuinka hyvin hoidetaan nää henkilöstöasiat täällä!
Vaikka tää blogi on saattanu vähän negatiiviseksi lipsahtaa ja tuntuu, että valittamiseen on löytynyt aihetta kokoajan, on tää viimenen kuukaus täällä ollut ihan mukava. Töissä nyt ei kivaa vieläkään ole, mutta kun toukokuuhun vertaa, niin kyllä me vähän helpommalla sentään päästään nyt. Vapaa-ajalla oon tehny nyt viimesen kuukauden aikana enemmän kun kahden edellisen kuukauden vapaapäivinä yhteensä, lopussa olevat kuvat ovat viime viikon reissulta Arenal d'en Castellin rannalle. Myös se, että meillä on italialaisten lisäksi virolaisia työkavereita, piristää kummasti. Varmaan osa heinäkuun hyväntuulisuudesta johtuu myös siitä, että kotiin lähteminen lähestyy hurjaa vauhtia, sillä Suomeen on ollut kova kaipuu koko kesän. Se fakta, että saan viikon päästä muutakin kuin uppopaistettua ruokaa, eikä tarvitse jakaa suihkua 14 muun tytön kanssa, saa melkein ilon kyyneleet silmiin. Sitä odotellessa!
